Kasvatuksen määräaikaisena pappina toimii syksyyn asti pari vuotta sitten valmistunut Aino Vihonen. Hän on työskennellyt aiemmin Suomen Lähetysseurassa eri tehtävissä ja pappina Nokian seurakunnassa.

Tamperelaistaustainen Vihonen on kerryttänyt jo uransa alkutaipaleella kokemusta myös lähetystyöstä. Tietä on viitoittanut kiinnostus kansainvälisyyttä ja erilaisia kulttuureja kohtaan.

Ensimmäisen kerran Vihonen lähti Suomen Lähetysseuran kautta vapaaehtoisena uskontodialogityöhön arabivaltio Omaniin vuonna 2023.

– Omanissa sijaitsee uskontodialogin keskus Al Amana, joka pyrkii luomaan vuoropuhelua ja ymmärrystä eri uskontokuntien välille. Suurin osa paikallisista on muslimeja ja hinduja. Heitä on saatu kattavasti mukaan keskuksen järjestämään toimintaan, Vihonen kertoo.

Neljän kuukauden työjakso opetti Vihoselle paljon vähemmistöasemassa olemisesta.

– Kristittyjä on Omanissa vain vähän ja suurin osa heistä on maahanmuuttajia. Olimme kaverini kanssa myös yleisprotestanttisen seurakunnan ainoat luterilaiset. Kristinuskon eri suuntausten edustajille järjestettiin yhteiset jumalanpalvelukset, koska yksittäiset ryhmät olivat niin pieniä.

– Kaiken kaikkiaan jumalanpalveluksia pidettiin paljon enemmän kuin Suomessa. Erikielisiä jumalanpalveluksia riitti melkein joka tunnille, eikä osallistujistakaan ollut pulaa. Omanissa käydään kirkossa perjantaisin, joka on maassa vapaapäivä.

Kirkkojen ääni kuuluviin

Mielenkiinto rajat ylittävään yhteistyöhön on vienyt hänet myös Euroopan kirkkojen konferenssiin Tallinnaan.

Viiden vuoden välein järjestettävä yleiskokous tuo yhteen eri kirkkokuntien edustajia ympäri Eurooppaa. Vihonen osallistui kokoukseen Suomen evankelis-luterilaisen kirkon delegaattina.

Hän näkee, että kirkot voivat vaikuttaa maailmaan käyttämällä ääntään ja nostamalla esiin ajankohtaisia ongelmia.

– Tällä hetkellä tärkeää on rauhantyö Euroopassa. Kirkoilla on paljon valtaa, vaikka siltä ei aina tuntuisi. Sillä, mitä piispamme ja pappimme puhuvat ja millaisen yhteisön he muodostavat, on merkitystä. Samoin sillä, miten yhteisö suhtautuu muihin uskontoihin tai muista kulttuureista tuleviin ihmisiin ja miten tämä kaikki näkyy seurakunnan arjessa.

Väitöskirja työn alle

Joulun alla Vihonen sai hyviä uutisia, kun hänet hyväksyttiin teologian ja uskontotutkimuksen tohtoriohjelmaan Helsingin yliopistossa.

Nyt suunnitteilla on väitöskirja, joka käsittelee Suomen uskontodialogin historiaa ja evankelis-luterilaisen kirkon suhtautumista muihin uskontoihin.

– Aihe tarkentuu ajan myötä, mutta sen verran tiedän, että tulossa on eri näkökulmien välillä vaihteleva artikkeliväitöskirja, Vihonen kertoo.

Tähän mennessä tuore teologi on tehnyt uskontojen yhteistyöjärjestö USKOT-foorumille selvityksiä muun muassa pohjoismaisesta uskontodialogityöstä ja muslimeista Suomessa.

Lempikohta Raamatusta:

1. Johanneksen kirjeestä:

”Jumala on rakkaus

Rakkaat ystävät, rakastakaamme toisiamme, sillä rakkaus on Jumalasta. Jokainen, joka rakastaa, on syntynyt Jumalasta ja tuntee Jumalan.”