Ruskan värittämänä lokakuisena torstai-iltapäivänä kahdeksan vauvaa omine aikuisineen sukelsi luonnon helmaan Pappilan rantamaisemissa. 

Aurinko paistoi, järvi liplatti ja tuuli suhisi puissa. Ihmeellinen hiljaisuus vallitsi laavun ympärillä, kun kahdeksan vauvaa aikuisineen loikoili puiden väleissä riippumatoissa kirkkaan taivaan alla. 

Roosa Taskinen ja viiden kuukauden ikäinen Olavi Saari nauttivat metsäkylvyn rauhoittavasta vaikutuksesta vielä nokipannukahvilla kodassa.
– Rauhoittava, mukava kokemus ja ihana keli.  Riippumatto oli ihana, vauvakin tykkäsi, Roosa Taskinen iloitsi.

Olavi istui rauhallisena äitinsä sylissä, vaikka oikeastaan oli jo päiväuniaika. 

Syyslomaviikolla 17.10. Pirkkalan seurakunnan lapsityönohjaajat järjestivät ensimmäiset vauvojen metsäkylvyt. Aamun ryhmässä olisi ollut hyvin tilaa, mutta iltapäivän ryhmä tuli helposti täyteen ja jonoonkin jäi vauvaperheitä.

Yksi metsäkyvyn ohjaajista kysyy kodassa palautetta juuri koetusta.
- Pysähtyminen oli ihanaa. Hyvä, kun sanoitte, että pitää unohtaa tekemättömät työt, myöhästymiset ja kiireet. 
- Tässä pystyi pysähtymään ihan eri tavalla kuin kotona.
- Voin suositella!
- Riippumatot olivat Ihania.
- Ei tämä olisi hullumpi talvellakaan, kun on viltit lämmikkeenä.

Metsäkylpyyn otettiin mallia Tampereen Tuomiokirkkoseurakunnan metsäkylvyistä. Vauvojen metsäkylpy on aikuisen ja vauvan yhteinen, ohjattu luontohetki.  

Ensimmäisen päivän perusteella voi luvata, että kerta ei ollut viimeinen. Viimeistään kevään korvalla Pappilassa kylvetään uudestaan.