Perennat hautausmaalla

Kesäkukka vai monivuotinen perenna?

Pirkkalan seurakunnalla on Kirkon ympäristödiplomi, jonka avulla saadaan luonnon vaalimisen lisäksi myös kustannussäästöjä. Hautausmailla ja seurakunnan muilla viheralueilla voidaan merkittävästi vähentää jätteen määrää ja ympäristön kuormitusta vaihtamalla kesäkukkia perennoihin.

Perennojen lisäämisellä vaikutetaan suoraan luonnon monimuotoisuuteen ja ympäristön elinkelpoisuuteen. Perennan voi valita vaikkapa sen mukaan, miten se houkuttelee perhosia. Perennat kaunistavat myös talvista hautausmaata ja tarjoavat linnuille istumapaikan. Perennaa valitessaan voi myös miettiä sen lehdistöä.  Kukinta kestää parhaassakin tapauksessa vain osan kesää, kun taas kauniit lehdet ovat koko ajan esillä.

Perennalajikkeita on satoja ja hautausmaalle niistä sopii suurin osa. Tuttujen kuunliljojen, päivänliljojen ja jaloangervojen lisäksi löytyy valtava kirjo monenlaisia muitakin monivuotisia perennoita, sekä aurinkoon että varjoon sovetuvia. Perennojen koko kannattaa ottaa huomioon: esimerkiksi korkea perenna peittää kivessä olevat tiedot. Toisaalta voidaan miettiä, että pitääkö kiven kaikkien tietojen olla näkyvissä ympäri vuoden? Hautausmaalla liikkuvat näkevät kaikki kivien yksityiskohdat suurimman osan vuotta, ja kesäkautena riittänee näkyvissä oleva sukunimi.

Kesäkukka talvella?

Kesäkukkia aletaan kasvattaa osin jo tammikuussa. Talvikaudella kasvatus vaatii paljon energiaa valon ja lämmön aikaansaamiseksi. Lisäksi kuluu paljon vettä, lannoitteita ja torjunta-aineita. Taimiruukut ovat muovijätettä, ja sitä syntyy paljon. Ruukut menevät ainakin toistaiseksi sekajätteeseen ja kasvattavat jätevuorta. Syksyllä istutettavien kanervien saviruukut täyttävät hautausmaan roskikset.

Omaisille hautojen kesäkukista on kovasti vaivaa. Kesäkukat vaativat kuumina aikoina päivittäistä kastelua. Etanat, luteet ja isommatkin eläimet voivat tehdä pahaa tuhoa. Ruusubegoniapedillä makaava rusakko on varmasti onnellisena unten haavemailla, mutta katkennutta ruusubegoniaa katsoessa ei paljon naurata. Varislinnut leikkivät kesäkukilla ja kesäkukkien nupuilla enemmän kuin vastaavilla monivuotisilla; liekö syynä usein kesäkukan kirkkaampi väri?

Hautausmaan B-lohkolle istutettiin syksyllä 2012 useampaa eri päivänliljaa. Kuvassa hemerocallis.

Kotimaisuus kannattaa

Markettien perennat ovat monesti ulkomailla kasvatettuja. Ympäristöajattelua jatkaakseen kannattaa suosia kotimaista. Kotimaisilla taimilla on myös paremmat edellytykset selvitä Suomen ilmastossa, ja ne kestävät paremmin suomalaisia kasvintuhoajia. Juurruttuaan perennat kestävät säiden vaihtelua aivan toisella tavalla kuin kesäkukat. Kuivana kesänä saattaa kasvin koko jäädä pienemmäksi, mutta harvoin perennat kuolevat kuivuuden takia. Tuholaiset eivät yleensä vaivaa perennoja samalla tavoin kuin kesäkukkia.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT käynnisti vuonna 2005 perennojen kestävyyttä julkisissa kohteissa tutkivan projektin. Koealueita perustettiin  kaupunkien eri kohteiden lisäksi myös muutamalle hautausmaalle. MTT:n nettisivuilta on löydettävissä paljon tietoa hautausmaiden perennoihin sovellettavaksi. Kannattaa lukea esimerkiksi Julkisten alueiden perennat; Juhanoja & Lukkala.

Viherympäristöliitto VYL:n sivuilta löytyy myös paljon perennoihin liittyvää tietoa ja sieltä on mahdollista tilata edullisia oppaita, esim. Suomalaiset perinneperennat; Rappe & Räty & Stenman.

Perennahoito

Seurakunta tarjoaa viisivuotista perennahoitosopimusta kesähoitojen rinnalle. Asiakas saa halutessaan itse valita perennan seurakuntapuutarhurin kanssa neuvotellen. Harvinaisuuksia tai erittäin arkoja perennoja seurakunta ei osta hoitohaudoille. Viiden vuoden hoitojakson jälkeen useimmat perennat tulevat toimeen ”omillaan”. Ikuisesti ne eivät kuitenkaan pärjää, ja kannattaakin sopia uusi hoitojakso, kun perennat vaativat esimerkiksi jakamista.

Perennapenkkiin on mahdollista istuttaa kevätsipuleita, jolloin saadaan kukinta-aika pidennettyä. Useimmat ”villit” sipulit tulevat toimeen ilman jatkuvaa jakamista ja huolehtimista, mutta esimerkiksi tulppaanit eivät jaksa kukkia paria vuotta kauempaa ilman hoitoa.

Astilbe – jaloangervo talviasussaan.

Lisää lajittelua

Hautausmaa-alueella on eri jätteille keräysastiat. Toivomme omaisten ottavan osaa ympäristötalkoisiimme ja lajittelevan jätteet seka-, bio-, lasi- ja metalliastioihin.

Ympäristöasioihin voi vaikuttaa monilla muillakin tavoin. Lähes kaikkiin hautausmaahan liittyviin toimintoihin on saatavana maatuvia vaihtoehtoja, oli sitten kyse uurnasta tai kukkalaitteen pohjasta.

Teksti ja kuvat seurakuntapuutarhuri Elina Vanhatalo

Katso kuvia perennoista kuvagalleriastamme.

Perennapenkki, jossa on muun muassa Cimicifugan, lännenkimikin punalehtinen muoto
Perennapenkki, jossa on muun muassa Cimicifugan, lännenkimikin punalehtinen muoto "brunette".

Ota yhteyttä

Elina Vanhatalo
seurakuntapuutarhuri