Ajankohtaiset uutiset

Täältä voit lukea Pirkkalan seurakunnan uutisia. Lue toiminnastamme, tapahtumistamme ja ihmisistä, jotka jäävät mieleen ja koskettavat.
Vinkkaa viestintäämme, mistä aiheista toivoisit tehtävän uutisia ja juttuja, kiitos! 

 

Uutislistaukseen

Niina Tolkki poikansa Leevin kanssa

Laulua ja leikkiä läppärin äärellä

21.4.2020 12.26 Laulamisesta ja soittamisesta nauttiva Leevi Helenius ja äiti Niina Tolkki osallistuvat aktiivisesti erityisesti muskarilähetyksiin.

Poikkeusolojen julistamisesta lähtien monessa perheessä on vietetty tavallista enemmän aikaa saman katon alla.

Pirkkalalaisten Niina Tolkin ja Eero Heleniuksen perheen koronaepidemian aikaista arkea rytmittää aikataulu, joka rakentuu pitkälti 4-vuotiaan Leevi Heleniuksen tarpeiden mukaan. Välillä istahdetaan näytön äärelle, sillä seurakunnan kerhot ja muu varhaiskasvatustoiminta järjestetään toistaiseksi sosiaalisessa mediassa.

Kun tutut lastenohjaajat luotsaavat leikkejä etäyhteyden kautta, äiti ja poika ottavat kotona mallia.

– Lapsiperheille suunnatut somelähetykset tuovat aamupäiviin rakennetta ja rytmittävät leikkiä, työtä ja ruoanlaittoa. Lähetyksistä olemme saaneet kotiin myös ohjattua tekemistä, joka loppui harrastusten loppumisen myötä. Nyt minun ei tarvitse keksiä niin paljon aktiviteetteja päivään, Tolkki iloitsee.

Perheen mieleen ovat erityisesti muskarit. Niiden ansiosta Leevi on voinut jatkaa Pirkan opiston muskarissa varhain aloitettua harrastustaan.

– Leevi tykkää laulaa ja soittaa, ja koska minä en ole kummassakaan erityisen hyvä, on kiva, että hän pääsee musisoimaan näin. Hän pitää myös seurakunnan muskariopesta, vaikka emme ole häntä koskaan tavanneet.

Lapsi osaksi lähetystä

Videon välityksellä leikkeihin osallistuminen on vaatinut totuttelua. Toisinaan lähetyksiä vaivaa viive, johon katsoja ei voi vaikuttaa.

Myös kommenttien rytmittäminen lähetykseen tuntui aluksi haastavalta. Kommentoinnissa auttaa spontaani nelivuotias, joka kertoo äidille, millainen sisältö kiinnostaa ja milloin on oikea hetki kirjoittaa lähetyksen vetäjälle.

– Leevi ilmaisee selkeästi, koska pitää lähetyksistä ja koska ei. Jos lähetys on enemmän vanhemmille lapsille tarkoitettu tai ei osallista katsojia, Leevi yleensä vaeltaa muualle tekemään jotain muuta. Menemme hyvin pitkälti hänen kiinnostuksensa mukaan eli katsomme ne lähetykset, jotka hän haluaa katsoa, Tolkki kertoo.

Sillä, että ohjaajat puuhailevat yhteyden toisessa päässä parhaillaan, on erityinen merkitys.

– Live-lähetysten paras puoli on osallistumismahdollisuus. Leeville on ollut tärkeää, että hän kokee olevansa mukana lähetyksessä eikä katsomassa videota. Hän pyytää minua kommentoimaan usein ja on innoissaan, kun saa vastata kysymyksiin tai pääsee muulla tavalla osaksi lähetystä.

–  Välillä lähetyksen kuvaaja on lukenut kotiyleisön kommentteja ääneen. Aina se ei onnistu, koska jotkut lähetykset tehdään yksin, mutta on kiva, että kommentteja on välillä nostettu esiin. On ihana nähdä, miten innoissaan lapsi on, kun hänet huomioidaan lähetyksessä.

Katsojien kesken Tolkki toivoo vielä vahvempaa vuorovaikutusta, mutta ymmärtää, että aina kommentointi ei ole mahdollista.

– Kommentoijia voisi olla enemmänkin, sillä on kiva kuulla myös muista, jotka lähetystä katsovat. Ymmärrän kuitenkin, että kynnys kommentointiin voi olla suuri, ja joku haluaa vain keskittyä seuraamaan lähetystä eikä osallistua itse. Joissain perheissä isommat lapset saattavat myös katsoa lähetystä keskenään, ja silloin kommentointi voi jäädä kokonaan.

Kuva helpottaa ikävää

Live-lähetysten lisäksi perhe on mukana kahdesti viikossa WhatsAppin välityksellä järjestettävässä kerhossa. Sovelluksessa jaetaan tehtäviä, joita voi tehdä kotona viikon mittaan.

– Kerhoviestit ovat olleet tosi kiva lisä päiviin, koska kotiin kaipaa nyt vaihtelevaa tekemistä, vaikka jonkin verran itsellänikin on ideoita. Olemme esimerkiksi askarrelleet, maalanneet ja retkeilleet ulkona kerhon ohjeiden mukaan. Ihan aina emme ole lähettäneet WhatsApp-ryhmään kuvia omista töistämme ja tehtävistämme, mutta monesti kuitenkin.

Muiden jakamissa kuvissa ja videoissa huomio kiinnittyy ennen kaikkea niissä esiintyviin ihmisiin, joita on ikävä.

– Monesti työt ovatkin aivan sivuseikka – tällaisena aikana tärkeintä on nähdä tuttuja kasvoja. Jos töitä esittelevissä kuvissa on lapsia, joita minä en tunnista, Leevi kertoo, keitä he ovat. Huomaan, että hän kaipaa myös kerhojen ohjaajia, joten heitä on ollut mukava nähdä videoilla.

Tolkki on kaiken kaikkiaan tyytyväinen seurakunnan lastenohjaajien toimintaan uudessa tilanteessa.

– Voi olla outoa joutua yhtäkkiä esiintyjäksi näkymättömälle yleisölle, jossa voi olla myös ihan vieraita ihmisiä niiden lisäksi, joita on tottunut kerhossa näkemään. Pirkkalan seurakunnassa on heittäydytty hyvin, hän kiittelee.