Vuonna 2021 rippikouluun osallistuneiden nuorten kokemukset olivat erittäin positiivisia, selviää valtakunnallisesta rippikoulukyselystäLinkki avautuu uudessa välilehdessä. Kysely antaa viitteitä siitä, että rippikoulu tukee nuorten hyvinvointia mutta tuo myös ilmi sen, että tyttöjen elämänilo on heikentynyt viime vuosina.  

Ev.lut. kirkon riparilaisten kokemuksia on kysytty joka vuosi vuodesta 2018 alkaen. Vastauksia saatiin tänä vuonna ennätysmäärä, 22 000 palautetta.  Suuri otanta antaa jo merkittävää tietoa siitä, miten ikäluokka kokee rippikoulun.  

Rippikoulu sai vastaajilta yleisarvosanaksi  9-. Erityisen tyytyväisiä nuoret ovat siihen, että rippikoulussa saa olla oma itsensä, he tulevat kuulluiksi ja että rippikoulussa on turvallista ja hauskaa.  

Rippikoulua tehdään nuorten näköiseksi 

Rippikoulua on aktiivisesti kehitetty yhä nuorilähtöisemmäksi. Vuonna 2017 voimaan tulleen rippikoulusuunnitelman yhtenä tavoitteena on, että nuoret ovat osallisia, tulevat kuulluiksi ja saavat vaikuttaa. 

"Rippikoululeirillä oli kivointa yhdessä oleminen, muiden rippikoululaisten ja isosten ja kaikkien siellä olevien kanssa. Yhdessäolo toisten mukavien ihmisten kanssa sai aika nopeasti tunteen porukkaan kuulumisesta. Omien leiri-isosten esimerkki auttamisesta sai minutkin innostumaan isoseksi lähtemiseen ensi kesälle. Meidät oli jaettu pienempiin ryhmiin, joten pienessä porukassa oli helppo tuoda omia mielipiteitä esille isosten rohkaisemana”, kertoo Oulun Karjasillan seurakunnan rippikoululainen Kiira. 

Osallisuus ja nuorilähtöisyys ovat olleet jo pitkään rippikoulun kehittämisen ytimessä.  

”Käytännössä nuorilähtöisyys tarkoittaa, että annamme nuorille mahdollisuuden vaikuttaa rippikoulun suunnitteluun ja toteutukseen sekä sisällön että toimintatapojen osalta. Hienoa, että tämän vuoden kyselyssä esimerkiksi kuulluksi tulemisen kokemus näyttäisi olevan varsin vahva. Se on yksi merkittävä askel nuorilähtöisessä rippikoulussa”, toteaa Kirkkohallituksen rippikoulutyön asiantuntija Jari Pulkkinen.  

Rippikoulu näyttää tukevan nuorten hyvinvointia  

Korona-aika on myös lisännyt nuorten pahoinvointia. Vuoden 2021 kouluterveyskyselyn tulokset Linkki avautuu uudessa välilehdessäosoittavat, että 8.- ja 9.-luokkalaisten kokema ahdistuneisuus ja yksinäisyys ovat lisääntyneet aiempiin vuosiin verrattuna merkittävästi. Rippikoulukokemuksessa pahoinvoinnin lisääntyminen ei näy yhtä selvästi kuin kouluterveyskyselyssä.  

”Pääsääntöisesti voi todeta, että rippikoulukyselyn perusteella nuoret kokevat vahvaa yhteisöllisyyttä rippikoulussa. Tämä näkyy erityisen selvästi turvallisuuteen ja yhteishenkeen liittyvissä arvioissa. Oma kysymyksensä sitten on, kuinka pitkälle rippikoulussa koettu yhteisöllisyys kantaa. Ei liene kuitenkaan liioiteltua todeta, että rippikoulu lisää nuorten hyvinvointia”, pohtii rippikoulutyön asiantuntija Jari Pulkkinen.  

Tyttöjen elämänilo heikentynyt 

”Yksi kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin liittyvä mittari liittyy väittämään ’Iloitsen elämästäni’. Valtaosa nuorista kokee iloitsevansa elämästään, mutta neljän mittausvuoden aikana tulos on heikentynyt tyttöjen osalta. Ero tyttöjen ja poikien kokemuksessa oli tämän vuoden kyselyssä suuri, 10 prosenttiyksikköä. Mistä kaikesta tämä ero johtuu ja voiko rippikoulu vahvistaa nuorten kokemusta elämänilosta? Näitä täytyisi selvittää enemmän”, Pulkkinen sanoo.   

(Lähde: Kirkon viestinnän tiedote 30.9.2021)