Ajankohtaiset uutiset

Täältä voit lukea Pirkkalan seurakunnan uutisia. Lue toiminnastamme, tapahtumistamme ja ihmisistä, jotka jäävät mieleen ja koskettavat.
Vinkkaa viestintäämme, mistä aiheista toivoisit tehtävän uutisia ja juttuja, kiitos! 

 

Uutislistaukseen

Äitien vertaistukiryhmän tapaaminen

Äitien vertaistukiryhmäläiset: Tärkeintä joulussa on yhdessäolo

23.11.2016 10.00

Valkea joulukuusi, lasisia joulupalloja ja hopeisia nauhoja. Suuri, notkuva pöytä, johon on katettu tyylikkääseen arvoastiastoon itse tehdyt jouluherkut sillistä rosolliin ja glögituorejuustokakkuun. Pöydän ympärillä istuu suuri suku hymy huulillaan ja juhlavaatteet yllään. Ruuan jälkeen avataan joululahjapakettien vuori.

Esimerkiksi tällaisia kuvia aikakauslehdet tarjoilevat joulusta. Syntyykö oikea ja hyvä joulu vain tietyistä, ulkoisista puitteista? Millaisia odotuksia meillä on joulua kohtaan?

Pirkkalan seurakunnan diakonin Sirkka Nylundin mukaan on hieman vaarallista maalailla vahvoja kuvia siitä ainoasta, oikeasta joulunviettotavasta. Hyvä joulu ei vaadi aina samanlaisia raameja ympärilleen.

– Joulu voi nostaa surun tai epätoivon tunteita pintaan koko kuluneen vuoden ajalta. Olisi tärkeää osata tehdä sellainen joulu, mikä minusta tuntuu hyvältä juuri tässä tilanteessa. Elämäntilanteet vaihtelevat, ja jokainen joulu voi olla erilainen.

Monenlaiset kipeät asiat, kuten esimerkiksi avioero, lapsen tai aikuisen kuolema, läheisen päihdeongelma tai työttömyys voivat vaikuttaa merkittävästi joulun tunnelmaan.

– Joulua valmistellessa kannattaa ottaa huomioon käytettävissä olevat voimavarat ja aika. Itseään ei kannata vetää piippuun esimerkiksi vaatimalla itseltään, että kaikki ruuat on tehtävä itse ja asioiden toteuduttava tietyllä tavalla. Joulu ei myöskään ole päivään sidottu: juhlia voi myös silloin, kun kaikki ovat terveitä ja ne tärkeimmät ihmiset ovat lähellä, Nylund muistuttaa.

 

Ehdottomasti joulu kotona

Pirkkalalaisen Sanna Karhun perheen joulunvietossa on kaksi peruspilaria: yhdessäolo ja lyhyt matka sairaalaan.

– Olemme jo kauan sitten luopuneet aikataulutetusta ja etukäteen käsikirjoitetusta joulusta, jossa syödään tiettyyn aikaan, käydään yhdessä haudoilla ja kierretään kaikki sukulaispaikat. Suunnitelmiimme tulee usein muutoksia, jotka kuuluvat elämäämme aina, myös jouluaattona.

Karhun perheen seitsemänvuotias Väinö-poika sairastui vuodenikäisenä aivokalvontulehdukseen, minkä seurauksena hän vammautui vakavasti. Viisilapsisen perheen elämä pyörii pitkälti monivammaisen pojan ehdoilla. Sairaalareissu voi olla edessä hetkenä minä hyvänsä.

– Meille tärkeintä on viettää joulua yhdessä vaikka lautapeliä pelaten. Väinöä ei voi ottaa kaikkialle mukaan, joten meille on konkretisoitunut ajatus siitä, että voimme olla yhdessä kotona lähtemättä mihinkään. Lähellämme ovat pysyneet ne ystävät ja sukulaiset, jotka ymmärtävät, että Väinön hyvinvointi on meille tärkeintä. Muulla ei ole niin väliä.

Lue pitempi tarina Väinöstä ja hänen perheensä joulunvietosta tästä.

Myös pirkkalalainen Tiina Grönholm haluaa viettää joulun juuri kotona. Ennen Tuomas-pojan syntymää hän vietti joulut reissutyötä tekevän miehensä kanssa matkoilla, mutta nykyään koko perhe viihtyy kotona.

– En halua jouluna hössötystä ja paniikkia. Lapsen syntymän myötä olemme päättäneet rauhoittua jouluisin, Grönholm sanoo.

 

Suvun keskellä poissa kotoa

Pirkkalassa asuva Tanja Mattila ei pue kotiaan jouluun. Hän ei hanki kotiin joulukuusta eikä juuri aatoksio tarkoitettuja jouluruokia. Hän ja vuodenikäinen Tiitus-poika lähtevät jouluksi aina kotoa pois.

– En halua olla jouluna pojan kanssa vain kahdestaan vaan kierrämme sukua. Meille joulu syntyy ihmisten kanssa vietetystä ajasta. Haluan ihmisiä pienen perheeni ympärille.

Mattila haluaa opettaa poikansa arvostamaan joulun kiireetöntä tunnelmaa ja rakkaita ihmisiä. Lahjojakin saa, mutta järkevässä määrin.

– Olen kauhistunut joulun materiaalistumisesta. Lahjahömpötys on mennyt överiksi, kun lapset saavat kymmeniä lahjoja. En halua sellaista omalle lapselleni.

Karhu on huomannut, että erityisesti teini-ikäiset vertailevat, kuinka monta lahjaa ja minkä hintaisia kaverit saavat.

– Monen nuoren mielestä vain kallis lahja on hyvä. Paineet koululuokissa ovat suuret, kun muut kyselevät. Tiedän, että jotkut jopa valehtelevat lahjojensa määrää, että sopisivat joukkoon. Jos joulun merkitys on vain rahallinen, mennään metsään.

 

Vertaistukiryhmä erikokoisille ja erilaisille perheille

Mattila, Karhu ja Grönholm kuuluvat Nylundin ja lastenohjaaja Maritta Partasen ohjaamaan Pirkkalan seurakunnan ryhmään, jossa erilaisissa elämäntilanteissa elävät äidit ja isät jakavat vertaistukea lapsiperhearjen keskellä.  Monia ryhmään kuuluvia yhdistävät elämän eteen tuoneet yllätykset ja osittain surukin. Kolme vuotta kokoontuneessa ryhmässä on tällä hetkellä kuusi perhettä, joista osa on tullut mukaan matkan varrella. 

Arki lasten kanssa on monissa perheissä samanlaista: katkonaisia öitä, lääkärireissuja, korvatulehduksia ja uhmakohtauksia yhdistettynä lapsen tuomaan syvään onneen ja iloon.

Äitien omat joululahjatoiveet ovat pieniä ja yhtä aikaa suuria. Äidit toivovat esimerkiksi joulun rauhaa, hiljaisuutta, ystävyyttä, omaa aikaa, omia ja lapsen päiväunia, terveyttä, lapsen isän mutkattomampaa suhdetta lapseensa ja kenties oman parisuhteen löytämistä tai tasapainoa suhteeseen. 

– Joulu kuuluu viettää rauhassa rakkaimpien kanssa. Olen huomannut, että jouluna suomalaiset ovat anteliaita, avuliaita ja hyväntuulisia. Minun mielestäni parasta on joulurauha, rakkaus ja terveys. Tärkeintä ei ole raha, ryhmään kuuluva Erdin-pojan äiti Fikreta sanoo.

Pirkkalan seurakunnan erikokoisille perheille tarkoitetusta ryhmästä saa lisätietoja Sirkka Nylundilta, puh. 050 434 8320.

 

 

Kuvat:

1. Tiina Grönholm ja Tuomas.

2. Sanna Karhu ja Eevi.

3. Erikokoisten perheiden vertaistukiryhmässä saa leikkiä ja tavata toisia.

4. Reetta ja Seela.

5. Tanja Mattila ja Tiitus.

6. Tiitus nauttii kavereiden seurasta.

7. Fikreta ja Erdin.

 

Teksti Hanna Parviainen, kuvat Hannu Jukola.